Omantunnon kysymys toverit, olemmeko todella ihmisten puolella vai puoluekurimme uhreja?

Mitään puoluetason neuvoa-antavaa kyselyä tai päätöstä ei ole olemassa siitä voimmeko mennä PS kanssa samaan hallitukseen. Vaikka poteroitumisemme hallitusneuvotteluissa antaakin vaikutelman demari-eliitin olemassaolosta, todellisuudessa on vain enemmän ja vähemmän vallanhaluisia ihmisiä,
niitä jotka laskelmoivat jotta heitä äänestettäisiin seuraavissakin eduskuntavaaleissa.

Demari-elitismiä on se että kieltäydymme käyttämästä sanoja velkaantuminen ja haittamaahanmuutto. Emme suostu ottamaan kantaa vaikeisiin moniarvoisuuteen liittyviin teemoihin, mitä ilmeisimmin jotta köyhät ja sairaat äänestäisivät meitä taas seuraavissa vaaleissa.

Neljässä vuodessa voi tapahtua kuitenkin paljon pahaa maan hiljaisten, politiikkaan ja kenties elämäänsäkin uskonsa menettäneiden osalta. Meidän demarien ei siis tulisi vältellä hallitukseen menemistä, vaan pyrkiä sinne kaikin keinoin, pitämään huolta siitä ettei köyhiä ajeta kaduille. Ajaako humanismi kannatuslukujen edelle, se on todellinen kynnyskysymyksemme.

PS on ottanut työväenpuolueen roolin nyky-suomessa ja puhuu kärkevästi, vailla parempaa tietoa kansamme hiljaisen osan kärsimyksistä. Demarit taas on profiloitunut humanisti-puolueeksi (sossut), jonka sallitut arvolauselmat tulevat Brysselistä. Se että yleis-eurooppalainen humaani puolueohjelmamme ei tule Suomesta on pääasiallinen syy siihen miksi PS on suurempi kuin SDP.

Oikeasti hallitus tulisi muodostaa kolmesta suurimmasta puolueesta, jotta saisimme tasapainoa akselilla köyhyys-velkaantuminen. Erityisesti en suostu siihen annettuun vaikutelmaan että me demarit olisimme yhä enemmän ajautumassa populismin halpoihin ratkaisuihin, mitä nämä polarisoituneet hallitusneuvottelut nyt osoittavat. Siksi hieman tarkennusta seuraavassa.

Haluan tässä osaltani painottaa sitä että me demarit olemme edelleen työväenpuolue, kuten historiamme kertoo jo yli sadan vuoden takaa. Politiikkamme oli ja on: Jokaisella on oikeus työhön ja lääkäriin. Tämä ei ikävä kyllä ole totta nyky-Suomessa.

Tottakai ilmainen koulutus ja terveydenhuolto ovat tärkeitä, mutta tasapäistämisen sijasta tarvitaan nyt ammattitaidon kunnioitusta. Koululuokat ovat muuttumassa häiriköiden temmellyskentäksi lakisääteisen sievistelyn seurauksena. Samoin tasapäistävä hoitajamitoitus pitää huolen siitä, että kaikki saavat tasavertaisen huonoa hoitoa, sen sijaan että lääkärien asiantuntijuus määrittelisi sen ketä hoidetaan ja ketä ei.

Politiikka on astunut sinne mihin se ei kuulu, kuten eduskunnan päätökset korona-Helsingin sulkemiseksi tai tasapäistävä hoitajamitoitus. Nämä sen sijaan että oltaisiin kyetty muodostamaan se Niinistön korona-nyrkki ja hoitotakuu jota TeHy olisi ohjannut, ja tarvittaessa erikoistapauksissa kysynyt valtioneuvoston ja eduskunnan siunauksen.

Politiikka loistaa poissaolollaan siellä missä vaikeita päätöksiä tarvitaan. Käytännön esimerkkinä erään maahanmuuttolähiön romukasat roskiksen vieressä. Maahanmuuttajaperhe oli saanut luvan muuttaa pääkaupunkiseudulle omiensa pariin. Huonekalut jätettiin asuntoon, uudet saataisiin uudessa osoitteessa.

Toissakesänä iltaisin katselimme sitä meininkiä sukulaisen parvekkeelta, ja olimme yhtä mieltä siitä että nuo pihalla yksinään hortoilevat lapset olisi otettava huostaan, jos ei haluta tehdä heistä tulevaisuuden syrjäytyneitä, niitä joilla ei ole mitään laillista tulevaisuutta, ei mahdollisuutta eikä eväitä vaurastua omalla työllään.

Käytämme sievistelyyn paljon rahaa asumisessamme ym. jotta meidän ei tarvisi katsella nuita köyhiä, öykkäröiviä maan hiljaisia jotka ovat menettäneet uskonsa kansanvallan mahdollisuuksiin. Yrittäkäämme siis olla rehellisiä moniarvoisuuden suhteen. Jokainen elämä ei ole mittaamattoman arvokas siinä vaiheessa kun rahat laitetaan pöytään. Sen verran voimme ottaa mallia PS:n kärkevistä mielipiteistä, tunnepohjaisista lausunnoistaan, missä tieto on menettänyt merkityksensä.

Totta onkin juuri se, että tiedolla ei ole nyky-Suomessa merkitystä, vain sillä kenellä on sananvaltaa ja kellä ei. Toivon että saamme työväenliikkeenä yli puoluerajojen luotua tasapainoa epäuskon ja opportunismin välille. Siksi toivon että juurikin PS ja me demarit istuisimme samassa hallituksessa. Kokoomuksen rinnalla vastinpareina olisivat tällöin rahan valta, menestyjät, sekä ne joille rahaa ei ole liiemmin siunaantunut.

Maahanmuutto ei ole historiallisesti työväenliikkeen agendalla, se tulee Suomen ulkopuolelta EU:sta, ja liittyy perimmiltään kauppapolitiikkaan. Ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan vähintäänkin yksityiselle sektorille. Pakolaispolitiikka on humanitarismia, ehkä liian vaikea sana PS:lle lausua ääneen 🙂 Mutta, tärkeintä on tosiaan pitää omistamme huoli ensiksi, varmasti ollaan siitä samaa mieltä.