Kulutuspohjainen verotus tai kansanedustajien kausien rajoittaminen eivät ylitä uutiskynnystä. Sen sijaan sukupuolen valinnanvaraisuus on nostettu median tapetille. Aiemmin on toimittu voimakkaasti suomen kielen muokkaamiseksi sukupuoli-neutraaliksi.
Ristiriita on ilmeinen: Vaaditaan laajasti sukupuolisuuden kieltämistä, ja toisaalta korostetaan sen vapaan määrittelemisen tärkeyttä. Siitä puhe mistä puute? Kaikki tämä kertoo nykyaikaisesta arvotyhjiöstä.

Sodanjälkeistä ahdistuksen aikaa ”helvetin”-julistuksineen seurasi kirkosta eroamiset, väärästä Evankeliumin opetuksesta johtuen. Tuo ”Armo vastaan tuomio” epäloogisuus, väärä kristillisyys, eli satanismi, on sittemmin muuttanut muotonsa oravanpyörä-moralismiksi: ’musta-tuntuu-just-nyt-tältä’.

Pitkäjänteisyys ja yhteisöllisyys on vaihtunut masennukseen, keskittymiskyvyn puutteisiin, ad-hd diagnooseihin ja amfetamiini-pohjaisiin lääkityksiin. Useimmat eivät edes tiedä, että jos ihmisestä tuntuu koko ajan joltakin, se on sairaalloinen tila.
Uushenkisyys ja kristillisyys eivät ole tässä vastapuolina vaan pikemminkin taisteluparina henkistä köyhtymistä, lyhytjänteisyyttä, mielenrauhan varkaita vastaan.

Milloin huomataan, että yksityistetty media ohjaa huomion rauhattomiin, riidanhaluisiin, myyvempiin uutisiin, pois todellisten ongelmien ratkaisujen puntaroinnista. Oikeasti vaikeat aiheet, kuten keinot velkaantumisen pysäyttämiseen, eivät ole mediaseksikkäitä herkistyneessä yhteiskunnassamme.

Kärjistyksiltä ei näköjään voi välttyä mikäli halutaan valottaa nyky-yhteiskuntaa: kansanedustajat tekevät kaikkensa tullakseen valituiksi uudestaan, ja äänekkäiden vähemmistöjen myötäily on helppoa äänten kalastelua, populismia. Vappusataset ja vihreän siirtymän meemit vailla sisältöä, yhdessä esihenkilöineen, vaativat lisää liksaa ja bensaa kansalle.

Energia-omavaraisuus kiinnostaa lähinnä talouden mammutteja kuten Saksaa. Suomen näkökulmasta kaikki nuo lupaukset ovat tyhjiä. Ainoastaan presidentillä ja minulla tuntuu olevan varaa sanoa että elämme yli varojemme. Sanoin tuon jo 2020 kuntavaalien alla, katso linkit etusivun alalaidassa. Siihen aikaan vasemmistolaiset kaverini pitivät minua porvarina ja pahimmillaan puhuivat leikkirahasta valtionvelan yhteydessä.

Todellakin, taas olisi leikkirahaa jaossa vaalikampanjoiden tiimoilla. Tahdon tässä kohtaa painottaa sitä että nykyisellään kansanedustuslaitos saadaan toimimaan ainoastaan siten, että kansanedustajat valitaan arvalla alle viisikymppisten työssäkäyvien joukosta. Minä en siis kuulu tuohon kunniavirkaan kelpoisten joukkoon. Samoin kulutuspohjaiseen verotukseen siirtyminen, todellinen vihreä siirtymä -ehdotukseni on ohutta ilmaa arkadian kukkuloilla ja maksetussa mediassa.

Energialle ei saatu jarrutteluilta hintakattoa, vaan kilpailu toi viiveellä hinnat takaisin siedettävälle tasolle. Edelleen roikutaan 25 sentin kieppeillä toistaiseksi-sopimuksissa, kun pörssisähkö maksaa korkeintaan puolet siitä. Ylimääräinen vero sähköyhtiöiden liikevoitoista ei lohduta niitä joiden pienyritykset kohtaavat konkurssin sitä ennen. Ainoa terve piirre asiassa on se, että Suomessa kestämätön kasvihuone-viljely nousee otsikoihin. Maatalouden omavaraisuus ei selviä lohtu-euroilla, vaan siirrytään maaseutua tyhjentävällä tavalla maatalouden suuryrityksiin ja samalla ulkomaalais-omistukseen.

Kautta linjan näkyy populistinen kyvyttömyys panostaa pitkäjänteisesti talouden todellisiin haasteisiin. Tämä ei ole nykyisen hallituksen vika, vaan historia opettaa että populismin ongelma on alkanut jo parikymmentä vuotta sitten, kun Nokia -lypsylehmämme nurkanvaltaus alkoi. Matkapuhelin-bisneksen murtumisesta siirryttiin populismin aikaan. Perussuomalaiset tuli täyttämään tyytymättömyyden aukkoa ja on nyt toiseksi suurin puolue.

Nyt kaivataan Perussuomalaisten hallitusohjelmaa. Maahanmuuttajien karkotus ei tuo valtion kassaan kuin pennosia. Jotain todella paljon suurempaa tarvitaan heiltä jos aikovat hallitukseen. Tuosta persujen hallitusohjelmasta on nyt kiinni onko hallituksessa he vai demarit. Joka tapauksessa kansana meidän on vaadittava heiltä hallitusohjelmaa. Riitely ei nyt auta. Hoiva-Suomen pesänjako täytyy suorittaa, ja siinä on jokainen suomalainen mukana halusipa tai ei.